Motivaatiopuuska!

Ihan mieletön motivaatio hevosten treenaamiseen päällä ja harmittavaa että Sannin kanssa on otettava nyt vielä hetken aikaa rauhallisemmin. Tai en oikeastaan tiedä, estäisikö mikään treenaamasta Sannia jo nyt hieman kovempaa koska jalat ovat todella hyvässä kunnossa tällä hetkellä. Pientä nestettä niissä silloin tällöin ilmenee, mutta ei pahasti ja sekin laskee liikunnalla ja viimeistään magneettipatjoilla. Mutta otan mieluummin varman päälle, ettei tule takapakkeja ja sitten saisi katua ja harmitella jälkikäteen. Minkäänlaista kosketusarkuuttahan jaloissa ei ole ollut missään vaiheessa, mutta raviliikkeissä oli epäpuhtautta joka johtui huonosta kengityksestä ja lähinnä siis vinoon vuolluista kavioista... Kovasti jo suunnittelen kaikenlaista treeniä, mutta tosiaan haluan edetä nyt ihan vain päivä kerrallaan Sannin kanssa, ettei sitten tule mitään uusia ongelmia.
Elvin kanssa treenejä jatketaan normaaliin tapaan, ainakin suurinpiirtein suunnitelmien mukaan.

Olimme sunnuntaina 28.9. matkaratsastuksen starttikurssilla ja siitä se motivaatio vasta nousikin! Otin mukaani myös tuon "huoltomiehen", koska kurssilla käytiin myös hevosten huoltamista läpi, eikä matkaratsastussääntöjen opetteleminen ole ollenkaan huono juttu huoltajallekaan. :) Kurssilla käytiin läpi matkaratsastusta lajina ja kilpailumuotona, keskusteltiin hevosten hoidosta ja valmennuksesta sekä kaikesta mitä lajiin liittyy.
Kurssilla oli paljon sellaista asiaa, jonka jo tiesinkin, mutta kertaushan ei ole koskaan pahitteeksi. Lisäksi muutamia uusiakin juttuja kuultiin ja kurssi oli kaikenkaikkiaan hyvin mielenkiintoinen, onneksi päätettiin osallistua! Tein samalla myös aluelupakokeen (joka muuten meni läpi täysin pistein, mitenkään itseäni kehumatta... ;) Oli huoltomiehelläkin osansa siinä tottakai. :)), joten voin hakea ensivuonna alueluvan jos siltä tuntuu.
Pääsin myös hypistelemään mm. PolyPadia ja Podiumin koppajalustimia, joita saa ilmeisesti kaikissa sateenkaaren väreissä: Tahtoo sellaiset pinkit! :D PolyPad on ollut jo pidempään ostoslistalla ja varmasti sellaisen vielä tilaankin. PolyPad on siis satulahuopa, jossa on painetta tasaava ominaisuus ja se pysyy hyvin paikallaan ilman kiinnikkeitä, huovassa ei ole mitään "ylimääräistä" mikä voisi painaa tai hiertää hevosta.

Kisaintokin on tosi kova! Tulevia matkakisoja ei tälle vuodelle ole nyt sitten enää kuin yhdet. Paimion kisojen (5.10.) ilmottautuminen meni jo ja päätin jättää nuo kisat väliin Sannin jalkaongelmien takia, enkä Elvillä voi sinne lähteä kun sen rokotukset eivät ole vielä ajantasalla.
Sastamalaan (11.10.) oli alunperin tarkoitus lähteä, mutta nekin kilpailut täytyy valitettavasti jättää väliin, kun onkin muuta menoa silloin.
Jäljelle jää sitten enää 1.11. Jokioisten halloween-kisat ja sinne olisi suunnitelmissa osallistua, ne kun ovat niin kovin lähelläkin ettei kannata jättää tilaisuutta käyttämättä, jos vaan kaikki on muuten kunnossa.

Ainoa asia joka tätä motivaatiota koittaa hieman taltuttaa on se, kun meillä ei nyt sitten nykyisin ole naapuritallin kenttää enää käytössä, joten kaikki koulujumpat pitää mennä tekemään jalkkiskentälle, josta olen yhden postauksen jo aiemmin tehnytkin. Lisäksi meiltä lähti nyt vielä parhaimmat treenimaastot, kun toissapäivänä sain kuulla ettei siellä päin saisi enää ratsastaa.. Harmittaa todella paljon, koska kyseistä tietä pitkin pääsi menemään useamman eri lenkin. Eikö jokamiehen oikeudella pitäisi saada ratsastaa? Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään yksityistie, vaan kaupungin omistama. Mietinkin nyt, miten ihmeessä saan treenattua kahta matkaratsua, jos ainoa maasto on kolmen kilometrin lenkki, joka täytyy kaikenlisäksi kiertää aina samaan suuntaan, koska se on yksisuuntainen. Eli ei yhtään mitään vaihtelua... Ketuttaa kovasti!! Täytyy ilmeisesti vaan lähteä traikulla kauemmas parempiin treenimaastoihin silloin tällöin. Onneksi on traikku! :)

Tämä postaus oli nyt tällaista ajatuksenvirtaa ja vähän kuulumisien kertomista.
Otan mielelläni vastaan postausehdotuksia ja muita vinkkejä! :) Ratsastusvideopostaus molemmista hevosista ainakin on suunnitteilla, kun vaan saan jonkun mukaan kuvailemaan. :)

Etsiväpartio yllätti!

Eilen tehtiin Elvin kanssa taas laukkatreeniä, siitä kirjoittelen enemmän vielä myöhemmin. Treeni meni olosuhteisiin nähden todella hyvin, mutta talliin palatessa huomasin toisen etukengän puuttuvan TAAS... Kengityksestä oli siis vasta 6 päivää ja viimeksi laitettiin taas uudet kengät alle. Kyllä otti päähän, ei ne kengätkään ilmaisia ole ja jatkuvasti saa olla ostamassa uusia kun tuo tamma ei saa pidettyä niitä kauaa matkassa. Elvillä on kavioiden kanssa vähän ongelmaa, ovat kovin hauraat (vielä, parhaamme yritetään nyt niiden vahvistamiseksi) eikä kengät oikein meinaa pysyä...

Puhuin tänään puhelimessa kaverini kanssa ja sanoin puoliksi vitsillä että katselisi jos sattuisi näkymään meidän kenkää, jos liikkuu hevostensa niillä suunnilla mihin epäilen kengän pudonneen. Ajattelin että ei sitä sieltä löydy kun niitä irtokenkiäkin taitaa jokunen olla tuolla hevosten ajoreiteillä ja lisäksi traktori on lanannut reitit eilisen treenin jälkeen jo pariin kertaan. Ei tainnut mennä kuin ehkä tunti puhelun päättymisestä kun kännykkään tuli kuvaviesti, jossa oli Elvin kadonnut kenkä! :D Iso kiitos etsiväpartio Elisa ja Prinsu!! :) Saadaan lyödä kenkä takaisin kiinni ja voidaan vaan toivoa, että se pysyisi matkassamme vähän kauemmin...

Oi näitä elämän pieniä iloja!! :D

Perjantai-illan jumpat jalkapallokentällä

Perjantai-iltana oli itseltä jotenkin veto pois, mutta sain raahauduttua tallille sen ajatuksen kanssa että Sanni täytyisi liikuttaa. Tallilla olikin mukava näky vastassa, kun uljas ratsuni makoili tarhan mahdollisesti märimmässä kohdassa hyvin mudalla kuorrutettuna... Hetkellisen epätoivon jälkeen päätin että viedään heppa pesulle ja lähdetään ratsastamaan!

Tämä on juuri se näky mitä toivoo näkevänsä kun menee tallille väsyneenä... Tai sitten ei. :D

Oli tarkoitus mennä naapurin kentälle, mutta sinne ei nyt saanutkaan mennä, joten suuntasimme vähän matkan päässä sijaitsevalle jalkapallokentälle. Jalkkiskentällä olemme käyneet muutenkin silloin tällöin pyörähtämässä, siellä on ihan hyvä pohja ratsastusta ajatellen, eikä siellä ole koskaan ollut ketään samaan aikaan. Alku- ja loppukävelytkin tulee tehtyä aivan väkisinkin (vaikken niitä koskaan jätä väliinkään, melkein tulee käveltyä aina jopa kauemmin kuin olisi "pakko") kun jalkapallokentälle on jonkin verran matkaa.

Jalkkiskenttä. On siinä ainakin tilaa mennä!

Sanni oli alkuun jalkapallokentällä käynnissä aika kiireinen ja katseli ihmeissään viereisellä pellolla etenevää kovaäänistä puimuria. Alkuravit kuitenkin menivät ihmeen rennosti ja kivasti, ei tietoakaan kiireestä tai jännityksestä. Tehtiin alkuun paljon ympyröitä, voltteja ja loivaa kiemuraa ravissa. Ensimmäiset laukat otettiin "uraa" pitkin ja lisäksi tehtiin pari ympyrää molempiin suuntiin.
Alkuverkkojen jälkeen tehtiin pohkeenväistöä käynnissä ja ravissa loivan kiemura-uran mallisesti. Selvitys kuvan kera tähän löytyy TÄÄLTÄ (3.tehtäväkuva), jos joku ei ymmärtänyt mitä tarkoitin. Raviväistöt menivät todella hyvin, käynnissä Sannilla oli taas kiire. Aika usein raviväistöissä meillä loppuu vauhti kesken, nyt ei ollut sitä ongelmaa ollenkaan.
Tehtiin myös loivaa kiemuraa voltilla ravissa (aikaisemman linkityksen ensimmäinen tehtäväkuva).
Mentiin myös pitkästä aikaa (viime kerrasta on varmaan jopa 7 vuotta, hups...) vastalaukkaa. Alkuun jäin liikaa matkustamaan ja Sanni tiputtikin pari kertaa raville. Sitten kun tajusin jatkaa ratsastastamista myös vastalaukassa, meni Sanni todella kivasti ja tuli hyviä vastalaukkapätkiä! :) Pitää ruveta taas tuotakin harjoittelemaan enemmän, hyödyllistä harjoitusta hevoselle ja tottakai itsellekin. Vastalaukkaa tein myös loivalla kiemura uralla. Alla selvityskuvaa tästä harjoituksesta.

 

Vastalaukkojen jälkeen tein loppuverkan ravissa ja sitten käveltiin jalkkiskentältä takaisin tallille. Olen tähän ratsastuskertaan todella tyytyväinen! :)

Tähän loppuun vielä vähän pohdintaa hevosenkengistä... Olen huomannut nyt tämän matkaratsastusinnostuksen alettua, että Sannin kengät kuluvat loppuun todella nopeasti. Varsinkin takakengät. Ennen ei maastoiltu näin paljoa erilaisilla pohjilla kuin nykyään ja maastoilut olivat lyhyempiä ja yleensä aika kevyitäkin. Nyt kesän aikana lisäilin maastoiluun enemmän myös asvalttipätkiä, jotta hevosen jalan jänteet, nivelet yms tottuvat erilaisiin pohjiin. Viime kengityksestä on nyt vajaa viisi viikkoa ja nyt jo takakengät ovat aika loppu. Viime kengityksessä vaihdettiin siis uudet kengät. Olenkin tässä nyt miettinyt, että pitäisiköhän Sannin kengitystä muuttaa jotenkin (kestävämmät kengät?) ettei kengät kuluisi jalasta pois, ennen kuin on se kengitysväliin kuuluva 6-8 viikkoa täynnä. Täytyy ottaa asia puheeksi kengittäjän kanssa. Sanni tuntuu myös kiertävän takajaloilla aika paljon ja kengät kuluvat ulkosyrjiltä ensimmäisenä. Varsinkin oikea takakenkä, joka on alla olevassa kuvassa. Mitähän tuollekkin voisi tehdä?

Aikaa viime kengityksestä kulunut 4 viikkoa ja 4 päivää. Takakenkien tilanne todella heikko. Varsinkin nuo ulkosyrjät, ei uraa enää ollenkaan...

Onko teillä paljon erilaisilla pohjilla maastoilevilla samanlaisia havaintoja kenkien kulumisesta? Onko antaa jotain vinkkejä miten saisi kengät kestämään edes seuraavaan kengityskertaan saakka?

Matkakisat taisivatkin vaihtua koulukisoihin...

Niin ne suunnitelmat muuttuvat. Meidän tapauksessa suunnitelmat tuntuvat muuttuvan jatkuvasti suuntaan jos toiseen. Tosiaan meidän oli alunperin tarkoitus startata ensimmäiset matkaratsastuskilpailumme Sannin kanssa 9.8. Liesjärvellä (tai siis alunperin suunnitelmissa oli startata ensimmäiset kisat jo 19.7. niistä suunnitelman muutoksista lisää täältä), mutta sitten tulikin muutama mutka matkaan... Luulin siis viimeisen ilmoittautumispäivän olevan myöhemmin ja satuin katsomaan kilpailukutsua juuri viimeisenä ilmoittautumispäivänä, enkä pystynyt ilmoittautumaan silloin, koska en ollut hankkinut itselleni seurakilpailulisenssiä. Pakko myöntää etten edes tiennyt kyseisestä lisenssistä mitään, koska silloin kun viimeksi olen kilpaillut ei sellaista tarvinnut olla... Jälki-ilmoittautua olisi tietysti voinut, mutta päätimme huoltaja-avomieheni kanssa jättää taas jälleen kerran kilpailut väliin...

17.8. järjestetään suhteellisen lähellä kilpailut, missä on sopiva koululuokka mulle ja Sannille. Ohjelma on tutustumisluokan kouluohjelma 2009 pitkällä radalla. Päätimme nyt sitten tähdätä sinne. Saas nähdä millaista on meno koulukilpailuissa monen vuoden tauon jälkeen... :) Ohjelmassa ei pitäisi olla mitään ylitsepääsemättömän hankalia juttuja, mutta tietysti kisatilanne jännittää sekä hevosta että ratsastajaa.. En ole tuota ohjelmaa ratsastanut ennen, mutta nyt olen sen opetellut ulkoa ja ainakin kertaalleen ratsastan sen Sannin kanssa läpi ennen kisoja.

Tulen kyllä sitten taas kertomaan jos nämä suunnitelmat muuttuvat vielä. ;D En jostain syystä saa tähän lisättyä kuvia ollenkaan, joten menköön nyt sitten näin. :)

Aivan ihana Elvi

 

Kurainen Elvi ja nenussa ruuan jämät.

Jotenkin musta tuntuu, että tykkään vaan päivä päivältä enemmän tuosta Elvistä. :) Se on kehittynyt tämän parin kuukauden aikana mielestäni aika paljon ja varmasti asiaan vaikuttaa sekin, että nyt tunnetaan toisemme paremmin ja meillä synkkaa tosi kivasti. Se on jotenkin todella sympaattinen hevonen, ei siitä vaan voi olla tykkäämättä.

Tänään (tai jos kelloa katsoo, niin eilisen puolella) oltiin Elvin kanssa maastossa. Mentiin lähes koko lenkki löysin ohjin, mikä ei olisi tullut mieleenkään pari kuukautta sitten kun ensimmäisiä kertoja Elvin kanssa maastoilin, sen verran vauhdikasta oli meno uusissa maastoissa. Tällä kertaa esimerkiksi ohjille painamisesta ei ollut tietoakaan. Vauhti kyllä kiihtyi välillä, mutta hevonen oli hyvin hanskassa koko ajan. Yksi laukkapätkäkin otettiin Elvin tahdosta ja se mentiinkin vauhdilla, eikä sen jälkeen meinattu malttaa ravata ollenkaan. Tuntuu välillä tuo laukkavaihde jäävän päälle, laukkaaminen kun on Elvin mielestä niin kovin kivaa! Kuitenkin melko nopeasti taas rauhoittui meno laukankin jälkeen ja taas sai antaa hepalle ohjaa. Pari kertaa tehtiin äkkipysähdys hölkästä, kun tien varrella oli jotain pelottavaa, mutta sekin kuuluu asiaan, pysyy ainakin kuski hereillä.. ;)

Toissa päivänä oltiin Elvin kanssa kentällä ja se meni paremmin ja rennommin kuin koskaan aikaisemmin mun kanssa! Heti alusta asti oli todella hyvä fiilis kun kaikki tuntui sujuvan. Ravissa mentiin rennosti ja kiireettömästi, laukat nousivat molempiin suuntiin hyvin ja laukka pyörikin oikein kivasti. Tuollaisten ratsastuskertojen jälkeen on kyllä hymy herkässä ja aivan mahtava fiilis! Tuli taas jälleen kerran sellainen olo, että ei ollenkaan harmita että tuo hevonen sattui mun kohdalleni. :) Ei voi oikein sanoa että Elvi oli mahtava löytö, kun en sitä periaatteessa löytänyt, vaan se tuli mulle vähän kuin vahingossa. Mutta eipä tuollainen "vahinko" mua haittaa ollenkaan, päinvastoin. :) On se vaan niin mahtava tamma! Ja mitä kaikkea me vielä saamme yhdessä aikaan, se jää nähtäväksi.

Sannin lempipuuhaa tuntuu olevan mutakylvyt..

Sanni :)

Kuvat otettu tänään (tai siis eilen) kaatosateen jälkeen kun tammat olivat nauttineet mutakylvyistä :)

Suunnittelua ja mietteitä hevosten liikutuksesta...

Olen tässä hetken aikaa jo yrittänyt suunnitella hevosilleni sopivaa viikkosuunnitelmaa. Ongelmani on, että suunnittelen kyllä paljon kaikenlaista, mutta toteutus jääkin sitten aika kehnoksi.. Nyt täytyisi ryhdistäytyä tämän suhteen ja saada hevosille kunnolliset treeniohjelmat mitä lähteä testaamaan jotta lisää tulosta syntyisi.


Sanni:

Sannin kanssa ollaan oikeastaan aina, viimeiset melkein 9 vuotta menty aikalailla fiiliksen mukaan liikutuksien suhteen ja se onkin ollut ihan ookoo tapa meille. Ei me todellakaan mitään huippuja olla, mutta ihan tyytyväisiä omaan tekemiseen ainakin pääsääntöisesti. :) Nyt olen koittanut opiskella mahdollisimman paljon kaikkea matkaratsun treenaamisesta ja ollaankin tehty jonkin verran hieman enemmän tuon lajin mukaista treeniä, koska se kiinnostaa nyt kovasti. Tokihan matkaratsastuksessa alkuun pääsee lyhyemmillä matkoilla ihan peruskuntoisella ja terveellä hevosella, mutta olen silti halunnut testimielessä tehdä esimerkiksi vauhtikestävyysharjoitteita raviradalla.

Sannin liikunta on aika monipuolista: ratsastetaan kentällä ja maastossa, juoksutetaan liinassa ja välillä vapaana, ajetaan kärryillä rentoa hölkkälenkkiä ja välillä hieman vauhdikkaampaakin, käydään kävelyillä ilman satulaa sekä taluttaen, ohjasajoakin on tullut harrastettua, tosin viime aikoina se on valitettavasti unohtunut. Yritän pitää liikunnan monipuolisena, ettei hevonen kyllästy työntekoon ja monipuolisuus on itsellekin mielekkäämpää kuin pelkkä kentän kiertäminen päivästä toiseen. Sanni on myös ainakin 2 kertaa viikossa täysin vapaalla, silloin se saa olla tarhassa koko päivän (tosin tällä hetkellä hevoset ovat yötä päivää ulkona). Sannille tuntuu vapaapäivät tekevän vain ja ainoastaan hyvää. Vapaapäivinä saatetaan silloin tällöin tehdä vähän venyttelyä tallin käytävällä (venytetään kaulaa porkkanataivutuksilla ja kaikki jalat venytetään "joka suuntaan" hevoshierojan antamin ohjein).

En ole vieläkään saanut suunniteltua kunnollista viikko-ohjelma pohjaa Sannille, vaikka tätä olen miettinyt jo monta päivää. Jotenkin tuntuu kuitenkin että tuon hevosen kanssa fiilis pohjalta eteneminen on ihan hyvä tapa, varsinkin kun suunnitelmissa ei ole tehdä siitä väkisin mitään huippu matkaratsua, vaan hevosen ehdoilla edetään. Jos sitä ei huvita, niin ei väkisin.

Heinäkuussa olisi tarkoitus kokeilla matkaratsastuksessa kilpailemista ensimmäisen kerran. Tavoitteena saada hyväksytty tulos kaikesta varmasta hermoilusta (sekä hevosen että ratsastajan...) huolimatta. Tärkein tavoite on kuitenkin saada kivoja muistoja ja mahdollisesti ehkä oppia uutta. :) Noiden kisojen jälkeen varmaan sitten mietitään jatkoa tarkemmin, otetaanko joku suunnitelma käyttöön vai mennäänkö niin kuin tähänkin asti.


Elvi:

Elvin kanssa olemme tutustuneet jo melkein kaksi kuukautta. Sen kanssa ei ole mitään suurempia suunnitelmia vielä, nyt aluksi opetellaan rauhassa ratsastuksen saloja ja yritetään saada menoa tasaisemmaksi. Elvi osaa perusasiat, eli kaikki askellajit onnistuu selästä käsin (vauhdista tosin saatetaan olla hevosen kanssa aika usein eri mieltä) ja jarrut löytyy ainakin yleensä melko varmasti ja peruuttaakin se osaa. Oikeastaan muuta ei olla vielä kokeiltukaan, en halua kiirehtiä näiden asioiden kanssa ettei tulisi hätäilyn takia takapakkeja.

Suunnittelin että Elvin kanssa työskenneltäisiin jatkossa ainakin 3 kertaa viikossa kentällä, joista yksi kerta olisi puomi/kavalettiharjoittelua (Elvi pelkää puomeja, joten aloitetaan ihan rauhassa ettei tule mitään traumoja), yksi kerta perus "läpiratsastus" ja yksi kerta mahdollisesti enemmän vain pelkkää käyntityöskentelyä, koska siinä Elvi menee huomattavasti rennommin ja taipuisammin kuin muissa askellajeissa ja samalla olisi tarkoitus opetella myös rauhoittumista ja keskittyä kunnolla. Kerran viikossa juoksuttaisin Elvin liinassa ja/tai irtona. Ja ainakin kerran viikossa käytäisiin maastossa. 1-2 vapaa päivää viikkoon.


Tällaista suunnitelmaa ja suunnittelemattomuuttakin täällä. Onko teillä muilla selvät viikko-ohjelmat hevostenne kanssa? :)

Heppailua säässä kuin säässä...

Ratsastus on hieno harrastus, hevoset ovat upeita eläimiä ja niiden kanssa on ilo tehdä töitä. Ratsastus on siitäkin syystä hieno harrastus, että tulee väkisinkin vähän ulkoiltua ja liikuttua itsekkin. Välillä tietysti on hieman ikävämpää lähteä ratsastamaan, esimerkiksi kovilla talvipakkasilla kun sormet ja varpaat ovat jäässä, tai sitten kesähelteellä kun kypärä hiostaa ja paarmatkin kiusaa, eikä hieman viileällä ilmalla kaatosadekaan ole kovin mukavaa, varsinkaan jos ei ole kunnollisia sadevarusteita. Aikamoista välineurheilua tämä harrastus tuntuu joskus olevan, kun jokaiseen sääolosuhteeseen pitää olla omat vaatteet ja varusteet..

Hieman oli vettä tiellä...

Eilen satoi lähes tauotta koko päivän. Lähdimme kuitenkin Elvin kanssa maastoilemaan kun tuntui että sade hieman jo hellitti ja hevonen oli saatava liikkumaan. Ehdimme kävellä ehkä viisi minuuttia, kun taivas repesi ja vettä tuli kuin saavista kaatamalla.. Ei mennyt kauaa kun tie oli pelkkää kuramössöä ja pieniä "puroja" virtasi meidän ympärillä. Eikä mulla tietenkään ollut minkäänlaisia sadevaatteita päällä, hetken päästä oli kaikki vaatteet läpimärät. Siinä hiljaa mielessäni kirosin hetken aikaa ja voivottelin että "miksi, oi miksi meillä ei ole maneesia käytössä?" :D Muuten ihan hyvä lenkki oli ja hevonen oli huonosta ilmasta huolimatta harvinaisen rento! Tykkään mennä maastossa hölkkäillessä yleensä aika löysällä ohjalla, jos mahdollista. Elvin kanssa maastolenkit on olleet yleensä aika vauhdikkaita ja ohjaa ei ole kauheasti uskaltanut löysäillä. Eilen kuitenkin sain löysätä ohjaa aika reilustikkin ja hölköteltiin rauhalliseen tahtiin. :) Onnistunut ratsastus siis jälleen kerran, vaikka ilma olikin aivan kamala. Täytyisi silti varmaan ostaa sadevaatteita vastaisuuden varalle.. :D