perjantai 31. lokakuuta 2014

Pakkohan tämäkin oli kokeilla - "kissa-ympyrä"

Netissä on viime aikoina julkaistu kuvia ja videoita kissoista jotka hakeutuvat esim. lattialle rajatun alueen, "kissa-ympyrän" sisään. Kissoilla on kuulemma taipumus vallata tuollaisia alueita. Olihan tätä pakko testata näin perjantai-illan ratoksi... :D Tästä linkistä löytyy lisää tietoa tästä villityksestä ja paljon kuvia ympyrän valloittaneista kissoista.

Tein lattialle ympyrän vyöstä. Ennakkoon olin aivan varma ettei pikku-kisu ymmärrä ympyrän tarkoitusta ollenkaan, tai sitten se alkaa leikkimään vyöllä. Vanhemmasta kissasta, Onnista, olin aivan vakuuttunut että se menee heti ympyrään makoilemaan.

Noh, kuinkas sitten kävikään...

Ensimmäiseksi koekaniiniksi pääsi Enni-pentu. Piti ottaa videota sen reaktiosta ympyrään, mutta enhän mä kerennyt ottamaan edes puhelinta käteen kun pikku-kisu oli jo vallannut ympyrän! :D


Ei se siinä kovin montaa ylimääräistä sekuntia ollut paikallaan, mutta meni ympyrään kuitenkin!

Seuraavaksi testausvuoroon pääsi Onni...


Onskan reaktio testiin: "Ei vois vähempää kiinnostaa, pidä ympyräs!"


Ympyrä jäi siis valloittamatta Onskan toimesta.

Oletteko testailleet "kissa-ympyröitä"? Onko toiminut? :)

keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Dynamiittipötköllä ratsastelua...

Kuten otsikostakin voi päätellä, on viime-aikaisella ratsullani ollut virtaa kuin pienessä kylässä... Elvi siis kyseessä. Huomaa, että heti ilmojen viilennyttyä hevosilla on enemmän energiaa ja tietysti tuo ajoittainen kova tuuli on vaikuttanut asiaan...

(Tämä postaus käsittelee siis paria viime viikkoista päivää. Kirjoittelin tätä jo viime viikolla hieman valmiiksi, mutta jäi julkaisematta kiireiden vuoksi...)

22.10. Keskiviikkona käytiin pyörähtämässä jalkapallokentällä pitkästä aikaa. Viime aikoina on tullut enemmän vaan maastoiltua, kun olen yleensä ehtinyt tallille vasta pimeään aikaan. Pimeällä ei viitsi enää lähteä jalkkiskentälle, sinne kun pitää mennä metsän kautta joka on aivan pilkkopimeä. Lisäksi metsä-osuus ei ole joka kohdasta kovin tasainen, varmempi siis olla menemättä pimeällä ettei turhaan kompuroida. Eikä kyllä siellä jalkkiskentälläkään pimeällä mitään näe.
Keskiviikkona ehdin tallille kuitenkin valoisaan aikaan ja ajattelin käyttää sen heti hyödykseni. Elvi oli todella energisellä tuulella.

Mentiin Elvin kanssa "kumppareilla" (jousto champon), kun ajattelin että se saisi Elvin keskittymään paremmin ja ehkä jarruttelisikin menoa vähän.
Alkuun ratsastelin hevosta rennoksi käyntitehtävillä, pää-asiassa ympyröitä, kiemuroita, pysähdyksiä ja muuta jumppaa.  Päätavoitteena oli saada hevonen rennoksi ja kunnolla kuulolle. Käynnissä sujui ihan hyvin, mutta kun ravin vuoro tuli, ei rentous ollutkaan ihan itsestäänselvä juttu. Jalkapallokentän ympärillä olevilla pelloilla, viereisessä metsässä sekä jalkkiskentälle johtavalla tiellä tapahtui kaikkea jännää ja aikaa menikin siihen että sain Elvin keskittymään pelkästään sen hetkisiin tehtäviin. Noh, ymmärtäähän sen että metsässä juoksevat koirat, tiellä edestakaisin ajeleva mopo ja pellolla ruokailuhetkeä pitävä peura kiinnostavat uteliasta tammaa enemmän kuin jotkut tylsät ravitehtävät...
Vasempaan kierrokseen rentous löytyi kyllä aika pian, kun tehtiin paljon taivuttelutehtäviä, mutta suunnan vaihtuessa oikeaan, ei rentoudesta ollut taas tietoakaan. Oikea kierros on aina ollut Elvin kanssa vaikeampi, oikeastaan ihan joka asiassa ja siihen saakin yleensä keskittyä oikein kunnolla että saa hevosen kuulolle ja taipumaan. Onnistuihan sekin lopulta ja siihen olikin hyvä lopettaa vääntäminen sillä kertaa. Ei otettu laukkaa ollenkaan, kun ajattelin ettei se vähäinenkin rentous katoa heti. Laukka on Elvin mielestä niin kovin kivaa, että se kuumuu siinä vähän turhan paljon yleensä.
Kyllä tuo hieman vajaan tunnin vääntäminen käynnissä ja ravissa sai mammuttikarvaisen ponin hikoamaan ihan kunnolla!


Etsi kuvasta peura... :D

23.10. Torstaina käytiin maastoilemassa. Mentiin noin 6,5 kilometrin hölkkälenkki pimeässä, taas jälleen kerran. (Tulisi jo lunta niin valostuisi hieman!!) Elvi oli taas aivan yli-energinen, mutta ihmeen hyvin se malttoi rentoutuakin välillä! Oli siinä pitelemistä kun poni näki mörköjä taas jokaisessa pusikossa...

Kirjoittelin tuolla, että Elvi on huonompi oikeaan suuntaan oikeastaan joka asiassa, siitä tulikin mieleeni yksi keskustelu joka käytiin tallikaverini kanssa tässä joku päivä. Oletteko huomioineet käännättekö hevosen aina samoin päin käytävällä? Kaverini kysyi tätä yhtenä päivänä ja tajusin että olen kyllä huomioinut asian, mutten silti ole oikeastaan koskaan vaihtanut puolta. Käännän hevoseni siis aina vasempaan käytävällä, joka on siis se helpompi suunta. Oikea on aina ollut jäykempi. Pitänee varmaan ruveta kääntelemään välillä toiseenkin suuntaan. Pikkujuttu, mutta mielestäni on hyvä tehdä hoitotoimenpiteitä molemmilta puolilta. Esimerkiksi selkään nousu kannattaa välillä tehdä "väärältä puolelta", ettei hevonen olisi vino toiseen suuntaan ja satulallekin se on kuulemma hyväksi vaihtaa puolta välillä, näin olen kuullut.

Sannikin on muuten päässyt taas sairasloman jälkeen vähän hommiin, siitä kirjoitan myöhemmin lisää. :)

Tein pienen heräte-ostoksen viikonloppuna, mutta oli pakko kun tuo ihana loimi oli niin halpa! :D

Ps. Huomasittehan törkeen hienon bannerin, jonka teki DreamTeam-blogin pitäjä Heidi, kiitos kovasti!! :)

torstai 23. lokakuuta 2014

Klinikalla

Varasin sitten kuitenkin Sannille ajan klinikalta. En halunnut jäädä odottelemaan, vaan halusin saada varmistuksen että jalka-ongelmat eivät johdu muusta kuin siitä huonosta kengityksestä. Jalka-ongelmista kerroin aikaisemmin tässä postauksessa sekä ensimmäisestä korjaus-kengityksestä tässä postauksessa.



Eilen käytiin klinikalla. Käveltiin klinikalle kun matkaa ei taida olla meidän tallilta edes puolta kilometriä. Jo naapuritallin kohdalta jouduttiin kääntymään takaisin tallille vaihtamaan riimun tilalle suitset, kun yleensä niin kovin tasainen tammani rupesi hyppimään iloisesti kaikki neljä jalkaa yhtä-aikaa ilmassa... :D Tuli vähän yllätyksenä tuo käytös, kun tosiaan kai kerran aikaisemmin on tuollaista tapahtunut Sannin kanssa ja sekin oli silloin kun se leikkauksen jälkeen joutui seisomaan karsinassa kuukauden...
Ei ne suitset sitä pomppimista lopettanut, mutta tuli itselle ainakin varmempi olo että hevonen varmasti pysyy hanskassa. Siinä sitten iloisesti välillä loikkien käveltiin klinikalle ja klinikan pihalla jouduttiin odottelemaan jonkin aikaa, siinäkin tottakai piti kaikkea kyttäillä ja taas vähän loikkia. Ei tee sairasloma ollenkaan hyvää mun viilipytty-ponin käytökselle... :) Vähän huvitti että mennään klinikalle tutkituttamaan kipeää jalkaa ja hevonen hyppii pihalla tasa-jalkaa, ilman minkäänlaisia ongelmia... :D


Lopulta päästiin sisälle ja Sanni saikin heti rauhottavaa. Sitten ajeltiin jalka kaljuksi ja odoteltiin nuokkuvan hepan kanssa toimenpidehuoneeseen pääsyä.
Sannin jalasta otettiin ensin röntgen-kuva, siinä ei onneksi näkynyt yhtään mitään poikkeavaa. Seuraavaksi katsottiin ultralla jänteitä, ei mitään vikaa sielläkään. Ilmeisesti siis vaivat ovat tosiaan johtuneet vain siitä kengitys-ongelmasta. Sannin vuohiseen piikitettiin kortisonia (ja jotain muita mömmöjä mitä en nyt muista) ja annettiin jatko-ohjeet. Jalka pakettiin ja sitten takaisin kotitallille, huomattavasti rauhallisemman hevosen kanssa tällä kertaa.
Sanni sai jäädä karsinaan toipumaan rauhoituksesta ja sai myöhemmin päiväheinät sisälle, illalla käytiin vielä vähän jaloittelemassa. Nyt loppuviikko lepoa ja ensi viikolla aloitellaan taas ratsastuksia! :) JEE, oon niin iloinen!!

torstai 16. lokakuuta 2014

Paluu sairaslomalta

Hevosten flunssaoireet menivät ohi jo muutama päivä sitten, mutta varmuuden vuoksi pidin Elvillä vielä pari ylimääräistä sairaslomapäivää, vaikkei kuumetta missään vaiheessa ollutkaan.

Hankala kuvattava kun korvat pyörivät päässä miten sattuu, varsinainen ropellikorva... ;)

Elvin kanssa kävimme tiistai-iltana kevyellä lenkillä. Lenkki oli pituudeltaan vain 5,5km, mutta heppa hikosi silti kunnolla. Talvikarva ja yleinen sählääminen varmasti edesauttoivat hikoamista... Ei ehkä mikään fiksuin idea lähteä pilkkopimeään metsään liian kauan lomailleen sähläävän hevosen kanssa. Varsinkaan kun otsalampun valossa jo pelkät aurauskepit olivat maailman kammottavin asia. Harmittaa kun viikolla on pimeää lähes aina siinä vaiheessa kun tallille ehdin, mutta tätä se on kun työt haittaavat harrastusta. ;) Jo lähtiessä aavistelin että hepalla saattaa olla todella paljon ylimääräistä energiaa, kun satuloitaessa steppailtiin käytävällä, mitä ei siis yleensä tapahdu koskaan. No hengissä sentään selvittiin jännittävästä maastolenkistä.

Eilen Elvi sai pyöriä liinassa ja aika vauhdikasta meno siinäkin oli... Hiki tuli taas ja loppuun käveltiin pitkät loppukäynnit.

Ainut kuva missä korvat olivat oikeeseen suuntaan...

Sanni on liikkunut nyt viime aikoina sen verran mitä se tarhassa vapaa-ehtoisesti Elvin kanssa liikkuu. Viime viikolla käytiin kävelylenkillä. Kyselin klinikalta ohjeita ja katsotaan nyt tämä seuraava kengitys ja sen jälkeen hetken aikaa miten jalat reagoivat.

Ikävää kun viikolla on niin pimeää kun käyn tallilla, ei tule otettua kuviakaan. Mutta jospa viikonloppuna saataisiin muutamat ratsastuskuvat ja ehkä videotakin, jos ehdin tallille valoisaan aikaan. :)

keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Hevoseton on huoleton...

Elvi

Blogi on hetken aikaa ollut vähemmällä huomiolla, johtuen siitä ettei ole ollut oikein mitään päivitettävää. Tai ainakaan mitään positiivista... Mutta hengissä ollaan, molemmat hevoset ovat tällä hetkellä sairaslomalla: Sannilla jalkavaivoja taas ja Elvillä jotain influenssan tapaista.

Niin ne kaikki ongelmat vaan tuntuu aina tulevan peräjälkeen. Juuri saatiin Sannin kavioita suoristettua ja sitten tuli seuraava ongelma: viime viikolla huomasin Sannin jalkoja pestessä pystyhalkeaman oikeassa takakaviossa... Kavio ei ole ollut lämmin, ei arkuutta, eikä Sanni ontunut. Eli kaikki periaatteessa ihan hyvin. Kerroin tästä kengittäjälle kuitenkin ja kyselin toiminta-ohjeita.
Kengittäjä katsoi kaviota ja antoi ohjeita miten toimia. Onneksi halkeama ei eritä mitään (ainakaan vielä...), eli ei ole kovin syvä. Noh, katsotaan miten tämä etenee. Kaviota hoidetaan nyt päivittäin ja tarkkaillaan.

Takakaviossa pystyhalkeama. Kavio on muutenkin kovin röpelöinen ulkoreunalta

Viikonloppuna sitten alkoi ilmenemään taas epäpuhtautta raviliikkeessä, vasen etujalka kyseessä taas. Eli ei vielä päästy yhdellä kengityskerralla eroon tuostakaan vaivasta... Seuraava kengitys onkin ensi viikolla ja sitten ollaan taas viisaampia. Turvotusta tuossa jalassa ei onneksi ole ollut entiseen malliin, eikä se ole mistään kohdasta arka.

Täydennystä varastoihin.

Ja Elvi tosiaan alkoi olemaan alkuviikosta räkäinen, lämpöä ei ole ollut, mutta sekin saa nyt olla levossa ettei flunssa pahene. Lauantaina ratsastin Elvillä noin 10km hölkkälenkin kun ei vielä ollut mitään sierainvuotoja ja hevonen tuntui yhtä pirteältä kuin yleensäkin. Ainoa outo juttu oli se, että Elvi hikosi hölkkälenkillä. Sehän ei siis yleensä hikoa muuten kuin laukatessa, mutta ajattelin että nopeasti kasvanut talvikarva lämmittää sen verran että hiki tuli. Seuraavana päivänä sitten olikin jo sierainvuotoa, mutta ei onneksi lämpöä.

Sanni

Toivottavasti pian pääsisin kirjoittelemaan jotain positiivistakin, nyt tuntuu että tämä blogi täyttyy pelkästä hevosten vikalistasta, mutta minkäs sille voi, aina ei elämä ole ruusuilla tanssimista. :) Tällä hetkellä toimitan siis enemmänkin sairaanhoitajan virkaa kuin esimerkiksi ratsastajan/hevosten treenaajan..

Onko muiden talleilla influenssaa tai muita vaivoja? Ratatallilla olemisessa on se huono puoli että taudit tarttuvat aika helposti kun hevosia on paljon pienellä alueella ja hevoset käyvät paljon raveissa.

Elvi

keskiviikko 1. lokakuuta 2014

Motivaatiopuuska!


Ihan mieletön motivaatio hevosten treenaamiseen päällä ja harmittavaa että Sannin kanssa on otettava nyt vielä hetken aikaa rauhallisemmin. Tai en oikeastaan tiedä, estäisikö mikään treenaamasta Sannia jo nyt hieman kovempaa koska jalat ovat todella hyvässä kunnossa tällä hetkellä. Pientä nestettä niissä silloin tällöin ilmenee, mutta ei pahasti ja sekin laskee liikunnalla ja viimeistään magneettipatjoilla. Mutta otan mieluummin varman päälle, ettei tule takapakkeja ja sitten saisi katua ja harmitella jälkikäteen. Minkäänlaista kosketusarkuuttahan jaloissa ei ole ollut missään vaiheessa, mutta raviliikkeissä oli epäpuhtautta joka johtui huonosta kengityksestä ja lähinnä siis vinoon vuolluista kavioista... Kovasti jo suunnittelen kaikenlaista treeniä, mutta tosiaan haluan edetä nyt ihan vain päivä kerrallaan Sannin kanssa, ettei sitten tule mitään uusia ongelmia.
Elvin kanssa treenejä jatketaan normaaliin tapaan, ainakin suurinpiirtein suunnitelmien mukaan.

Olimme sunnuntaina 28.9. matkaratsastuksen starttikurssilla ja siitä se motivaatio vasta nousikin! Otin mukaani myös tuon "huoltomiehen", koska kurssilla käytiin myös hevosten huoltamista läpi, eikä matkaratsastussääntöjen opetteleminen ole ollenkaan huono juttu huoltajallekaan. :) Kurssilla käytiin läpi matkaratsastusta lajina ja kilpailumuotona, keskusteltiin hevosten hoidosta ja valmennuksesta sekä kaikesta mitä lajiin liittyy.
Kurssilla oli paljon sellaista asiaa, jonka jo tiesinkin, mutta kertaushan ei ole koskaan pahitteeksi. Lisäksi muutamia uusiakin juttuja kuultiin ja kurssi oli kaikenkaikkiaan hyvin mielenkiintoinen, onneksi päätettiin osallistua! Tein samalla myös aluelupakokeen (joka muuten meni läpi täysin pistein, mitenkään itseäni kehumatta... ;) Oli huoltomiehelläkin osansa siinä tottakai. :)), joten voin hakea ensivuonna alueluvan jos siltä tuntuu.
Pääsin myös hypistelemään mm. PolyPadia ja Podiumin koppajalustimia, joita saa ilmeisesti kaikissa sateenkaaren väreissä: Tahtoo sellaiset pinkit! :D PolyPad on ollut jo pidempään ostoslistalla ja varmasti sellaisen vielä tilaankin. PolyPad on siis satulahuopa, jossa on painetta tasaava ominaisuus ja se pysyy hyvin paikallaan ilman kiinnikkeitä, huovassa ei ole mitään "ylimääräistä" mikä voisi painaa tai hiertää hevosta.

Kisaintokin on tosi kova! Tulevia matkakisoja ei tälle vuodelle ole nyt sitten enää kuin yhdet. Paimion kisojen (5.10.) ilmottautuminen meni jo ja päätin jättää nuo kisat väliin Sannin jalkaongelmien takia, enkä Elvillä voi sinne lähteä kun sen rokotukset eivät ole vielä ajantasalla.
Sastamalaan (11.10.) oli alunperin tarkoitus lähteä, mutta nekin kilpailut täytyy valitettavasti jättää väliin, kun onkin muuta menoa silloin.
Jäljelle jää sitten enää 1.11. Jokioisten halloween-kisat ja sinne olisi suunnitelmissa osallistua, ne kun ovat niin kovin lähelläkin ettei kannata jättää tilaisuutta käyttämättä, jos vaan kaikki on muuten kunnossa.

Ainoa asia joka tätä motivaatiota koittaa hieman taltuttaa on se, kun meillä ei nyt sitten nykyisin ole naapuritallin kenttää enää käytössä, joten kaikki koulujumpat pitää mennä tekemään jalkkiskentälle, josta olen yhden postauksen jo aiemmin tehnytkin. Lisäksi meiltä lähti nyt vielä parhaimmat treenimaastot, kun toissapäivänä sain kuulla ettei siellä päin saisi enää ratsastaa.. Harmittaa todella paljon, koska kyseistä tietä pitkin pääsi menemään useamman eri lenkin. Eikö jokamiehen oikeudella pitäisi saada ratsastaa? Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään yksityistie, vaan kaupungin omistama. Mietinkin nyt, miten ihmeessä saan treenattua kahta matkaratsua, jos ainoa maasto on kolmen kilometrin lenkki, joka täytyy kaikenlisäksi kiertää aina samaan suuntaan, koska se on yksisuuntainen. Eli ei yhtään mitään vaihtelua... Ketuttaa kovasti!! Täytyy ilmeisesti vaan lähteä traikulla kauemmas parempiin treenimaastoihin silloin tällöin. Onneksi on traikku! :)

Tämä postaus oli nyt tällaista ajatuksenvirtaa ja vähän kuulumisien kertomista.
Otan mielelläni vastaan postausehdotuksia ja muita vinkkejä! :) Ratsastusvideopostaus molemmista hevosista ainakin on suunnitteilla, kun vaan saan jonkun mukaan kuvailemaan. :)